Katselin kurjasti myöhässä olevan liikennelentsikan ensimmäisen ponnistuksen ilmaan. Nyt juon lettujen päälle vihreää teetä. En tiedä, onko se hyvää, mutta sitä tekee mieli. Onhan siinä omanlaistaan tympeää ruohomaisuutta. Eikö sellainen ole filosofiaa?
Mutta back to the parisuhde.
Diagnoosivaihtoehto XXX: Elämiemme ja mahdollisuuksiemme erilaisuus ei salli yhteisen rakentua symbioosin jälkeen. Suhteen toiminnan takaamiseksi ei riitä, että persoonat kohtaavat, vaan myös käytännön pitäisi kohdata. Erilaiset käytännöt ja käytännön mahdollisuudet johtavat erillisyyteen.
Diagnoosivaihtoehdon selittävä lisä: Eukko on niin vitun typerä ja umpimielinen, ettei se hoksaa tilannetta minun näkökulmastani. Eikä se suostu kuuntelemaan tunteitani. En minä ole niitä tässä suhteessa liiemmin pyrkinytkään ilmaisemaan, koska huomasin jo heti aluksi, että perusoletus on linnunmaito, mutta välillä riepoo, kun minun on aivan pirun paha olla, sydämeni vierii alamäkeen enkä pysty nostamaan kokemustani suhteen käytännön tasolle.
Hoitovaihtoehto 1: Hankin töitä. Tosiasia: En saa niitä.
Hoitovaihtoehto 2: Opiskelen loppuun. Tosiasia: En jaksa opiskella, ei huvita.
Hoitovaihtoehto 3: Eukko alkaa elää yhteistä elämää myös materiaalisesti: Tosiasia: Raha on sille tärkeää, ei se sitä tahdo jakaa.
=Umpikuja.
Tunnisteet: Parisuhde
0 Comments:
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu